27.3.2018

Perustelut

Asian tausta

1. B Oy Ab (jäljempänä myös yhtiö) on Länsi-Uudenmaan alueella toimiva pääosin toimialueensa kuntien omistama jätehuoltoyhtiö, joka yhtiöjärjestyksensä mukaisesti huolehtii erilaisista omistajakuntiensa jätehuoltoon liittyvistä palvelutehtävistä. Yhtiön omistuksesta 99,62 prosenttia on ollut kaupungeilla ja kunnilla sekä 0,38 prosenttia yksityisillä yrityksillä. Yksi näistä B Oy Ab:n yksityisistä omistajista on ollut A Ky (jäljempänä Ky), joka on omistanut osakeyhtiön osakkeista 0,05 prosenttia.

2. Tehtäviensä hoitoon ja jätelainsäädännön kehitykseen liittyen B Oy Ab on suunnitellut ja selvittänyt yhdistymistä Itä-Uudenmaan alueella toimivan ja toimialueensa kuntien täysin omistaman D Oy:n kanssa. Tähän liittyen yhtiöiden toimesta on laadittu 2.5.2012 päivätty fuusioselvitys, jossa yhdistyminen on todettu kannattavaksi. Yhdistymisen lähtökohtana fuusioselvityksen mukaan oli, että B Oy Ab:n yksityinen omistus hankitaan pois ennen fuusiota. Perusteeksi tälle on esitetty hankintalain sekä ehdotetun hankintadirektiivin asettamat vaatimukset, jotka eivät mahdollistaneet yksityistä osakeomistusta niin sanotussa in house -yhtiössä (hankintalain 10 §:n tarkoittama kaupungin ja kunnan omistama sidosyksikkö).

3. Yksityisen omistuksen poistaminen B Oy Ab:stä tuli fuusioselvityksen mukaan tapahtua ensisijaisesti vapaaehtoisin kaupoin omia osakkeita hankkimalla. Mikäli vapaaehtoiset kaupat eivät toteutuisi, jouduttaisiin selvityksen mukaan turvautumaan osakeyhtiölain mukaiseen lunastukseen, mikä oli mahdollista, jos yli 90 prosenttia B Oy Ab:n osakkeista oli välivaiheessa samalla omistajalla.

4. Koska yksityisen omistuksen poistaminen omia osakkeita hankkimalla ei onnistunut, se päätettiin fuusiosuunnitelman mukaisesti toteuttaa osakeyhtiölain mukaisella lunastuksella. Tämä toteutettiin siten, että B Oy Ab:n ylimääräinen yhtiökokous 14.6.2012 valtuutti yhtiön hallituksen päättämään suunnatusta osakeannista. Tämän jälkeen B Oy Ab:n hallitus 12.10.2012 päätti suunnatusta osakeannista ja antoi D Oy:n tytäryhtiölle C Oy Ab:lle merkittäväksi kymmenen B Oy Ab:n uutta osaketta. Osakkeiden merkinnän jälkeen C Oy Ab ja B Oy Ab:n julkisoikeudelliset omistajat tekivät osakevaihdon niin, että C Oy Ab sai omistukseensa yli 99 prosenttia B Oy Ab:n osakkeista ja julkisoikeudelliset omistajat vastaavasti C Oy Ab:n osakkeita. B Oy Ab:n ylimääräinen yhtiökokous hyväksyi 18.10.2012 B Oy Ab:n ja D Oy:n yhdistymisen.

5. Ky on käräjäoikeudessa nostamillaan kanteilla moittinut asiassa tehtyjä B Oy Ab:n päätöksiä. Ylimääräisen yhtiökokouksen osakeantivaltuuspäätöstä Ky on moittinut 13.9.2012 ja ylimääräisen yhtiökokouksen yhdistymispäätöstä 18.1.2013 nostamallaan kanteella. Tässä asiassa kyseessä olevan moitekanteen, joka koskee yhtiön hallituksen suunnatusta osakeannista tekemää päätöstä, Ky on nostanut 3.5.2013.

Asian käsittely käräjäoikeudessa ja hovioikeudessa sekä kysymyksenasettelu Korkeimmassa oikeudessa

6. Ky vaati kanteessaan, että B Oy Ab:n hallituksen päätös suunnatusta osakeannista julistetaan mitättömäksi. Ky:n mukaan yhtiön hallituksen päättämälle suunnatulle osakeannille ei ollut painavaa taloudellista syytä ja päätös loukkasi osakkeenomistajien yhdenvertaisuutta. Järjestelyn tarkoituksena oli yksityisen osakeomistuksen poistaminen B Oy Ab:stä. Päätös ei siten ollut kaikkien osakkeenomistajien vaan yksinomaan kuntaomistajien edun mukainen.

7. B Oy Ab vastusti kannetta. Sen mukaan suunnatulle osakeannille oli painava taloudellinen syy liittyen yhtiön ja D Oy:n jo olemassa olevaan yhteistyöhön Vantaalle rakennetun jätevoimalan käytössä sekä yhtiöiden suunnitteleman yhdistymisen vuoksi. Jo toteutetun yhteistyön syventäminen ja siihen liittyvä tietojenvaihto edellyttivät D Oy:n omistusoikeutta B Oy Ab:ssa. Yhdistymisestä seuraisi toiminnan laajuus- ja tehokkuushyötyjä sekä liiketoiminnan riskienhallinta- ja investointihyötyjä. D Oy oli lisäksi asettanut yhdistymisen ehdoksi sen, että yhdistymisen seurauksena muodostuvalla yhtiöllä tuli olla niin sanottu sidosyksikkö- eli in house-asema. Painavien taloudellisten syiden olemassaoloa arvioitaessa tuli ottaa vielä huomioon se, että B Oy Ab oli saanut antamistaan uusista osakkeista käyvän hinnan.

8. Joka tapauksessa B Oy Ab on katsonut, että Ky:n väittämä osakeyhtiön hallituksen päätöksen mitättömyys oli ehtinyt korjaantua, koska kannetta ei ollut nostettu kohtuullisessa ajassa. Ky:n oli täytynyt saada tieto hallituksen päätöksestä viimeistään ylimääräisessä yhtiökokouksessa 18.10.2012.

9. Käräjäoikeus on ensinnäkin katsonut, että Ky oli nostanut kanteen kohtuullisessa ajassa ja kanne oli tutkittava. Käräjäoikeuden mukaan asiassa ei ollut esitetty selvitystä siitä, että Ky olisi saanut hallituksen päätöksestä tiedon ennen kuin vasta huhti-toukokuussa 2013.

10. B Oy Ab:n hallituksen päätöstä koskeneen moitekanteen käräjäoikeus on hylännyt. Käräjäoikeus on todennut, että toteutetun kaltainen suunnattu osakeanti on järjestelyn tosiasiallinen tarkoitus eli kuntaomistajien intressissä olevan lunastustilanteen aikaansaaminen ollut lähtökohtaisesti yhdenvertaisuusperiaatteen vastaisena kielletty. Käräjäoikeus on kuitenkin todennut, ettei hallituksen päätös itsessään saanut aikaan lunastustilannetta eikä yhtiö ollut osallisena varsinaisessa lunastuksessa. Lisäksi B Oy Ab:llä oli yhtiön toiminnan kehittämiseen liittynyt yhtiön edun mukainen peruste yhdistymiseen D Oy:hyn ja painava taloudellinen syy suunnatulle osakeannille. Osakeanti oli toteutettu käyvästä arvosta ja yhtiön omistussuhteet sekä enemmistöperiaate puolsivat suunnatun osakeannin hyväksymistä. Käräjäoikeus on päätynyt kokonaisarvioinnissa siihen, ettei päätös yhtiön tilanne, toimiala ja yhdistymisprosessi huomioon ottaen tuottanut kuntaomistajille epäoikeutettua etua, kun osakeanti ei ollut alentanut vähemmistöosakkeenomistajien osakeomistuksen arvoa. Lopputuloksena käräjäoikeus on katsonut, että päätös suunnatusta osakeannista on ollut myös yhdenvertaisuusperiaatteen kannalta sallittu.

11. Hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden tuomiota.

12. Korkeimmassa oikeudessa on Ky:n valituksen johdosta kysymys siitä, onko B Oy Ab:n hallituksen päätökselle suunnatusta osakeannista ollut osakeyhtiölain 9 luvun 4 §:ssä edellytetty yhtiön kannalta painava taloudellinen syy ja erityisesti siitä, onko päätös suunnatusta osakeannista ollut selvästi osakeyhtiölain 1 luvun 7 §:ssä tarkoitetun yhdenvertaisuusperiaatteen vastainen ja siten osakeyhtiölain 21 luvun 3 §:ssä tarkoitetulla tavalla mitätön. B Oy Ab:n vastauksen johdosta asiassa on kuitenkin ensin kysymys siitä, onko Ky nostanut hallituksen päätöstä koskevan moitekanteen kohtuullisessa ajassa.

Moitekanteen määräaika

13. Osakeyhtiölain 21 luvun 2 §:n 2 momentin mukaan mitättömään yhtiökokouksen päätökseen ei sovelleta, mitä luvun 1 §:n 2 momentissa säädetään moitekanteen nostamisesta määräajassa. Luvun 3 §:n mukaan mitättömään yhtiökokouksen päätökseen rinnastuvaan hallituksen päätökseen sovelletaan, mitä yhtiökokouksen vastaavasta päätöksestä säädetään.

14. Osakeyhtiölain esitöiden mukaan kysymyksen ollessa päätöksen mitättömyydestä, siihen voidaan lähtökohtaisesti vedota määräajoista riippumatta. Mitättömyys voi kuitenkin korjaantua, jos siihen ei vedota kohtuullisen ajan kuluessa. Liiketoiminnan nopeatempoisuuden huomioon ottaen kohtuullinen aika ei välttämättä ole kovin pitkä. Arvioitaessa, onko kanne nostettu kohtuullisessa ajassa, on huomiota kiinnitettävä muun muassa siihen, milloin osakkeenomistaja on saanut tietää päätöksestä ja mitkä ovat olleet hänen mahdollisuutensa saada siitä tieto. Toisaalta asian arvioinnissa vaikuttaa myös se, minkä laatuinen ja kuinka vakava päätöksen lainvastaisuus on (HE 109/2005 vp s. 193).

15. B Oy Ab:n mukaan väitetty hallituksen päätöksen mitättömyys oli korjaantunut, koska moitekanne oli nostettu liian myöhään. Ky:n on pitänyt saada tieto suunnatusta osakeannista viimeistään ylimääräisessä yhtiökokouksessa 18.10.2012 tai kun anti oli rekisteröity kaupparekisteriin 17.10.2012. Käräjäoikeus on katsoessaan, että kanne oli nostettu ajoissa ja moitekanne voitiin tutkia, todennut ettei hallituksen päätöstä ollut annettu erikseen tiedoksi Ky:lle ja selvittämättä oli lisäksi jäänyt, että osakeantipäätöstä olisi 18.10.2012 järjestetyssä yhtiökokouksessa ainakaan yksityiskohtaisesti käsitelty. Näin ollen käräjäoikeus on katsonut näytetyksi, ettei Ky ollut saanut tietoa hallituksen osakeantipäätöksestä ennen kuin vasta huhti-toukokuussa 2013.

16. Korkein oikeus hyväksyy käräjäoikeuden ratkaisun ja toteaa lisäksi, että moitekanteen nostamisajan kohtuullisuutta arvioitaessa on otettava huomioon myös se, että Ky oli jo ennen hallituksen päätöstä nostanut moitekanteen ylimääräisen yhtiökokouksen osakeantivaltuutusta koskevasta päätöksestä määräajassa 13.9.2012 ja ettei tuota kannetta ollut hallituksen päätöstä 12.10.2012 tehtäessä eikä vielä nyt kyseessä olevaa kannetta nostettaessa ratkaistu. Yhtiön hallitus oli ollut tietoinen siitä, että Ky oli pitänyt suunnattua osakeantia yhdenvertaisuusperiaatteen vastaisena. Hallituksen päätöstä koskevan moitekanteen nostaminen vasta 3.5.2013 ei ole siten loukannut B Oy Ab:n luottamusta siihen, että oikeustila suunnatun osakeannin osalta olisi jo muuttunut pysyväksi. Tämän vuoksi ja ottaen lisäksi huomioon moitekanteen kohteena olevan päätöksen merkityksen pienosakkaille, Korkein oikeus katsoo, että hallituksen päätöstä koskeva moitekanne on nostettu kohtuullisessa ajassa.

Osakeyhtiölain yhdenvertaisuusperiaate ja suunnattu osakeanti

Sovellettavat säännökset ja niiden esityöt

17. Osakeyhtiölain (624/2006) 1 luvun 7 §:ssä säädetään yhdenvertaisuudesta. Sen mukaan kaikki osakkeet tuottavat yhtiössä yhtäläiset oikeudet, jollei yhtiöjärjestyksessä määrätä toisin. Yhtiökokous, hallitus, toimitusjohtaja tai hallintoneuvosto ei saa tehdä päätöstä tai ryhtyä muuhun toimenpiteeseen, joka on omiaan tuottamaan osakkeenomistajalle tai muulle epäoikeutettua etua yhtiön tai toisen osakkeenomistajan kustannuksella. Osakeyhtiölain 1 luvun 8 §:n mukaan yhtiön johdon on huolellisesti toimien edistettävä yhtiön etua.

18. Osakeyhtiölain 9 luvun 2 §:n mukaan yhtiökokouksen päätöksellä voidaan hallitus valtuuttaa päättämään osakeannista kokonaan tai joiltakin osin (osakeantivaltuutus). Luvun 3 §:n 1 momentin mukaan osakeannissa osakkeenomistajilla on etuoikeus annettaviin osakkeisiin samassa suhteessa kuin heillä ennestään on yhtiön osakkeita. Luvun 4 §:n 1 momentin mukaan osakeannissa voidaan poiketa 3 §:ssä säädetystä etuoikeudesta (suunnattu osakeanti), jos siihen on yhtiön kannalta painava taloudellinen syy. Suunnatun annin hyväksyttävyyttä arvioitaessa on kiinnitettävä erityistä huomiota osakkeen merkintähinnan ja käyvän hinnan suhteeseen. Yhtiökokouksen suunnattua osakeantia koskeva päätös on tehtävä lain 5 luvun 27 §:ssä tarkoitetulla määräenemmistöllä.

19. Osakeyhtiölain 18 luvun 1 §:ssä on säädetty vähemmistöosakkeiden lunastamisesta. Säännöksen mukaan se, jolla on enemmän kuin yhdeksän kymmenesosaa yhtiön kaikista osakkeista ja äänistä (lunastaja), on oikeutettu käyvästä hinnasta lunastamaan muiden osakkeenomistajien osakkeet. Osakkeenomistajalla, jonka osakkeet voidaan lunastaa (vähemmistöosakkeenomistaja), on vastaavasti oikeus vaatia osakkeidensa lunastamista.

20. Osakeyhtiölain 21 luvun 2 §:n 1 momentin 3 kohdan mukaan luvun 1 §:n 1 momentissa tarkoitettu yhtiökokouksen päätös on mitätön, jos päätös on selvästi 1 luvun 7 §:ssä tarkoitetun yhdenvertaisuusperiaatteen vastainen eikä 5 luvun 29 §:n 3 momentissa tarkoitettua osakkeenomistajan suostumusta ole saatu. Luvun 3 §:n mukaan, jos hallituksen yhtiökokoukselle kuuluvassa asiassa valtuutuksen nojalla tekemä päätös on sellainen kuin 2 §:n 1 momentin 2 - 4 kohdassa säädetään, siihen sovelletaan, mitä yhtiökokouksen vastaavasta päätöksestä säädetään.

21. Osakeyhtiölakia koskevan hallituksen esityksen mukaan osakkeenomistajien yhdenvertaisuus on yksi osakeyhtiöoikeuden keskeisistä periaatteista ja sen päällimmäisenä tarkoituksena on suojata vähemmistöosakkeenomistajia. Periaatteen noudattaminen ei estä enemmistövallan käyttämistä, mutta estää enemmistöosakkeenomistajien suosimisen vähemmistön kustannuksella. Osakkeenomistajalla on siten oikeus lähtökohtaisesti luottaa siihen, että hänen osakkeensa tuottavat samat oikeudet kuin muutkin osakkeet. Myös lain muotomääräysten mukaan tehty, kaikkiin osakkeenomistajiin muodollisesti samalla tavalla kohdistuva päätös tai toimi saattaa tosiasiallisten vaikutustensa takia olla yhdenvertaisuusperiaatteen vastainen. Toimiminen yhtiön edun mukaisesti merkitsee yhtiön johdolle asetettua lojaliteettivelvollisuutta yhtiötä ja viimekädessä kaikkia osakkeenomistajia kohtaan. Toimiminen pelkästään tietyn omistajan tai omistajaryhmän välittömien etujen mukaisesti ei ole sallittua (HE 109/2005 vp s. 39 - 41).

22. Osakeyhtiölain esitöiden mukaan suunnattua osakeantia voi olla tarpeen käyttää esimerkiksi yrityskaupan rahoituksessa osakevaihtotilanteissa, joissa yhtiö hankkii toisen yhtiön osakekannan tarjoamalla sen osakkeenomistajille vastikkeena omia osakkeitaan (HE 109/2005 vp s. 102). Voimassa olevaa osakeyhtiölakia edeltäneen osakeyhtiölain esitöissä esimerkkinä tilanteesta, jossa painava taloudellinen syy ja merkintäetuoikeudesta poikkeaminen saattaa olla sallittua, on mainittu yhteistyön aloittaminen toisen yrityksen kanssa tai sellaisen yhteistyön edistäminen (HE 11/1992 vp s. 12 - 15).

23. Nykyisen osakeyhtiölain esitöiden mukaan suunnattua osakeantia koskeva vaatimus yhtiön kannalta painavasta taloudellisesta syystä korostaa yhdenvertaisuusperiaatetta silloin, kun kysymys on osakkeenomistajan etuoikeudesta poikkeamisesta. Tapauskohtaisesti on arvioitava, onko suunnattu osakeanti kokonaisuutena arvioiden osakkeenomistajien yhteisen edun mukainen. Painavana taloudellisena syynä ei voida kuitenkaan koskaan pitää osakekaupoista johtuvien omistussuhteiden muutosten estämistä tai tietyn osakkeenomistajan enemmistöaseman turvaamista. Yhtiölle osakkeista tulevalla vastikkeella on keskeinen merkitys yhdenvertaisuusperiaatteen kannalta, koska suunnatun annin alihintaisuus yleensä tuottaa osakkeiden saajille etua niiden osakkeenomistajien kustannuksella, joiden etuoikeudesta poiketaan (HE 109/2005 vp s. 102 -103).

24. Hallituksen esityksen mukaan yhtiökokouksen päätöksen mitättömyyttä koskevan säännöksen rationa on, että muullakin kuin yhtiön asioita aktiivisesti seuraavalla osakkeenomistajalla on oikeus luottaa siihen, ettei yhtiökokouksessa tehdä karkeasti hänen etujensa vastaisia, muita hänen kustannuksellaan hyödyttäviä päätöksiä. Sanalla "selvästi" ei kohdassa viitata esimerkiksi saadun hyödyn tai aiheutetun vahingon määrään vaan siihen, että oikeudenloukkaus on tullut havaita päätöstä tehtäessä. Säännös ei sovellu tilanteisiin, joissa kysymys yhdenvertaisuuden loukkauksesta on oikeudellisesti tulkinnanvarainen tai se ei muuten ole ollut täysin selvästi arvioitavissa päätöstä tehtäessä (HE 109/2005 vp s. 192 -193).

Korkeimman oikeuden arviointi

25. Asiassa on arvioitava, onko B Oy Ab:n hallituksen päätökselle suunnatusta osakeannista ollut osakeyhtiölain 9 luvun 4 §:ssä tarkoitettu yhtiön kannalta painava taloudellinen syy. Mainitun pykälän mukaan suunnatun annin hyväksyttävyyttä arvioitaessa on kiinnitettävä erityistä huomiota osakkeen merkintähinnan ja käyvän hinnan suhteeseen. Osakkeista saatavan vastikkeen merkitystä korostaa sekin, että suunnattu osakeanti voisi pykälän mukaan olla maksuton vain, jos siihen on yhtiön kannalta ja sen kaikkien osakkeenomistajien etu huomioon ottaen erityisen painava taloudellinen syy.

26. B Oy Ab:n yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiön toimialana on jätehuolto oheistoimintoineen. Yhtiö tuottaa toimialueensa kunnissa kunnalle jätelain nojalla kuuluvat jätehuollon palvelutehtävät mukaan luettuna jäteneuvonta. Yhtiö on voinut lisäksi tuottaa muitakin jätehuoltopalveluja. Yhtiötä voidaan näin ollen luonnehtia lähinnä kunnalliseksi jätehuoltoyhtiöksi.

27. Toimialansa ja tarkoituksensa mukaiseen toimintaan ja muun ohella jätelainsäädännön kehitykseen liittyen B Oy Ab on suunnitellut ja selvittänyt yhdistymistä Itä-Uudenmaan alueella toimivan, vastaavia palveluja tuottavan ja toimialueensa kuntien täysin omistaman D Oy:n kanssa. B Oy Ab:lla ja D Oy:llä on jo ollut yhteistyötä Vantaalle rakennetun jätevoimalan käyttöön liittyen. B Oy Ab:n esittämän selvityksen mukaan yhdistymisestä seuraisi toiminnan laajuus- ja tehokkuushyötyjä sekä liiketoiminnan riskienhallinta- ja investointihyötyjä. Yhdistymisessä on ollut lähtökohtana hankintalaissa tarkoitetun sidosyksikköaseman turvaaminen. Lisäksi jo toteutetun yhteistyön syventäminen ja siihen liittyvä tietojenvaihto ovat edellyttäneet D Oy:n omistusoikeutta B Oy Ab:ssä.

28. Kuten kohdassa 22 selostetuissa aikaisemman osakeyhtiölain esitöissä on todettu, yhteistyön aloittaminen toisen yrityksen kanssa tai sellaisen yhteistyön edistäminen voi olla tilanne, jossa on painava taloudellinen syy osakkeenomistajien merkintäetuoikeudesta poikkeamiseen. Korkein oikeus katsoo, että B Oy Ab:n ja D Oy:n jo olemassa ollut jätehuoltopalveluihin liittynyt yhteistyö ja sen syventäminen sekä yhtiöiden suunniteltu yhdistyminen ovat muodostaneet suunnatulle osakeannille yhtiön toiminnan tarkoitusta edistävän aidon liiketaloudellisen perusteen, joka on yhtiön kannalta painava taloudellinen syy.

29. Lisäksi suunnattu osakeanti on toteutettu osakkeiden käyvästä arvosta. Yhtiö on näin ollen saanut hyödykseen täyden vastikkeen osakkeista, ja vastaavasti yhtiön muiden osakkeenomistajien osakeomistusten taloudellinen arvo ei ole laskenut. Myös tämä seikka puhuu suunnatun annin hyväksyttävyyden puolesta.

30. Korkein oikeus toteaa, että suunnattu osakeanti jo sinänsä merkitsee poikkeusta osakeyhtiölain 9 luvun 3 §:ssä säädetystä osakkeenomistajien etuoikeudesta osakeannissa annettaviin osakkeisiin. Mainitun luvun 4 §:ssä suunnatun osakeannin edellytykseksi on säädetty ainoastaan, että sille on yhtiön kannalta painava taloudellinen syy, ja lisäksi lainkohdassa on edellytetty, että suunnatun annin hyväksyttävyyttä arvioitaessa kiinnitetään erityistä huomiota osakkeen merkintähinnan ja käyvän hinnan suhteeseen. Osakeyhtiölain 1 luvun 7 §:ssä säädetty osakkeenomistajien yhdenvertaisuus on kuitenkin osakeyhtiölain keskeisenä periaatteena otettava myös huomioon suunnatun osakeannin hyväksyttävyyttä arvioitaessa. Selvää esimerkiksi on, että painavana taloudellisena syynä ei voida pitää osakekaupoista johtuvien omistussuhteiden muutosten estämistä tai tietyn osakkeenomistajan enemmistöaseman turvaamista, kuten kohdassa 23 selostetuissa osakeyhtiölain esitöissäkin on todettu. Kuitenkin jos suunnatulle osakeannille on yhtiön kokonaisedun kannalta todellinen painava taloudellinen syy, lähtökohtana voidaan yleensä pitää, että anti ei loukkaa myöskään yhdenvertaisuusperiaatetta. Yhtiön edun mukainen toimi on nimittäin lähtökohtaisesti kaikkien osakkeenomistajien yhteisen edun mukainen.

31. Osakeyhtiössä tapahtuvassa päätöksenteossa lähtökohtana on osakeyhtiölain 1 luvun 6 §:ssä säädetty enemmistöperiaate. Myös yhtiön liiketoiminnallisen strategian edellyttämästä suunnatusta osakeannista päättää osakkeenomistajien määräenemmistö. Vastaavasti osakeyhtiölain 1 luvun 8 §:n mukaan yhtiön johdon tehtävänä on huolellisesti toimien edistää koko yhtiön etua. Yhdenvertaisuusperiaatteen tarkoituksena on suojata osakkeenomistajien etuja yhtiön osakkaina ja erityisesti sitä, etteivät toiset heistä saa yhtiön osakkaina epäoikeutettua etua toisten osakkeenomistajien kustannuksella. Etu ei yleensä ole epäoikeutettua, jos osakkeenomistajalle koituu etua pelkästään yhtiön intressissä suoritetuista toimenpiteistä. Kuten kohdassa 21 selostetuissa osakeyhtiölain esitöissä on todettu, yhdenvertaisuusperiaatteen noudattaminen ei estä enemmistövallan käyttämistä, mutta estää enemmistöosakkeenomistajien suosimisen vähemmistön kustannuksella. Yhdenvertaisuus ei siten ole ehdoton periaate, joka aina olisi yhtiön ja kaikkien osakkaiden yhteistä etua painavampi. Yhdenvertaisuusperiaatteen tarkoituksena ei erityisesti ole, että yksittäinen osakkeenomistaja voisi pelkästään omassa yhtiön ulkopuolisessa intressissään estää yhtiön kokonaisedun kannalta perustellun toimenpiteen tekemisen.

32. Kysymystä siitä, onko suunnattu osakeanti loukannut osakkeenomistajien yhdenvertaisuutta, on tulkinnanvaraisissa tilanteissa arvioitava viime kädessä eri suuntiin osoittavia seikkoja kokonaisuutena punnitsemalla. Osakkeenomistajille aiheutuvia etuja ja haittoja on arvioitava osakeyhtiöoikeudellisesti siltä kannalta, mitä lähinnä taloudellisia seurauksia päätöksellä on heille yhtiön osakkeenomistajina.

33. Tässä asiassa Ky on katsonut yhdenvertaisuusperiaatetta loukatun, koska hallituksen päätös suunnatusta osakeannista on sen mukaan tuottanut yhtiön enemmistöosakkeenomistajina oleville kaupungeille ja kunnille epäoikeutettua etua vähemmistöosakkeenomistajina olevien yksityisten tahojen, mukaan luettuna se itse, kustannuksella.

34. Korkein oikeus toteaa ensinnäkin, että suunnatusta osakeannista on päätetty osakeyhtiölain mukaisesti ja annille on ollut edellä todetuin tavoin yhtiön kannalta painava taloudellinen syy. Osakkeista on maksettu käyvän arvon mukainen vastike, joten osakkeenomistajien taloudellinen asema ei ole heikentynyt.

35. Suunnatun osakeannin niin sanottu laimenemisvaikutus on ollut vähäinen. Osakeannissa on annettu kymmenen uutta osaketta, jotka ovat edustaneet osakeannin jälkeen 0,05 prosenttia yhtiön kaikista 18 380 osakkeesta ja äänestä.

36. Myös Ky:n ja muiden yksityisten osakkeenomistajien omistusosuus yhtiöstä on ollut vähäinen. Ky on omistanut yhtiön osakkeista 0,05 prosenttia ja kaikki yksityiset yritykset yhteensä 0,38 prosenttia. Kuntaomistajien omistusosuus on vastaavasti ollut yhteensä 99,62 prosenttia. Osakeanti ei siten ole vaikuttanut vähemmistöosakkeenomistajien mahdollisuuksiin käyttää hallinnoimisoikeuksia yhtiössä eikä muuttanut osakkeenomistajien keskinäisiä päätösvaltasuhteita.

37. Sen puolesta, että suunnattu osakeanti olisi loukannut osakkeenomistajien yhdenvertaisuutta, puhuu se, että anti on ollut osa kokonaisjärjestelyä, jossa tarkoituksena on ollut vähemmistöosakkeenomistajien lunastaminen yhtiöstä. Tämän tyyppisten omistusjärjestelyjen toteuttaminen lähtökohtaisesti merkitsee osakkeenomistajien yhdenvertaisuuden loukkaamista. Osakkeiden lunastamisen seurauksena vähemmistöosakkeenomistajat menettävät kokonaan omistuksensa yhtiössä, vaikkakin saavat osakkeista niiden käyvän arvon mukaisen korvauksen.

38. Tässä tapauksessa osakkeenomistajien omistussuhteiden muutokset eivät kuitenkaan ole olleet järjestelyn perimmäinen tarkoitus. Tarkoituksena on edellä kohdassa 27 todetuin tavoin ollut yhtiön painavan taloudellisen edun vaatima yhteistyön syventäminen toisen yhtiön kanssa ja yhtiöiden sulautuminen. Tämä on puolestaan välivaiheessa edellyttänyt yksityisen omistuksen poistamista yhtiöstä.

39. Suunnatulla osakeannilla ei ole saatu aikaan osakeyhtiölain 18 luvun 1 §:ssä tarkoitettua lunastustilannetta. Vähemmistöosakkeenomistajilla on jo ennen osakeantia ollut vähemmän kuin yksi kymmenesosa yhtiön osakkeista, eikä osakeanti tai kokonaisjärjestely ole tässä suhteessa heikentänyt heidän asemaansa lunastusuhan kannalta. Osakkeensaaja on sinänsä osakeannin ja sen jälkeen osakkeenomistajien kesken toteutetun osakevaihdon myötä päässyt lunastukseen oikeutetun asemaan. Järjestely olisi voitu toteuttaa myös käyttämättä suunnattua osakeantia osakkeenomistajien yhdenvertaisuuden kannalta ongelmattomalla tavalla, kuten esimerkiksi kuntaosakkeenomistajien keskinäisen osakevaihdon avulla. Tämä vaihtoehto ei kuitenkaan tässä tapauksessa olisi miltään osin parantanut vähemmistöosakkeenomistajien asemaa.

40. Yhtiön yhtiöjärjestyksessä olevan lunastuslausekkeen mukaan osakkeen siirtyessä sellaiselle siirronsaajalle, joka ei ole yhtiön osakas, yhtiön perustajaosakkailla on tietyin edellytyksin lunastusoikeus. Korkein oikeus toteaa, että lunastuslauseke ei olisi tullut sovellettavaksi siinäkään tapauksessa, että järjestely olisi toteutettu esimerkiksi kuntaosakkeenomistajien keskinäisen osakevaihdon avulla tai muutoin niin sanottujen vanhojen osakkeenomistajien välisissä omistusjärjestelyissä.

41. Kun mainittuja eri suuntiin osoittavia seikkoja arvioidaan kokonaisuutena, Korkein oikeus päätyy siihen, että hallituksen suunnattua osakeantia koskeva päätös ei ole ollut omiaan tuottamaan kuntaosakkeenomistajille epäoikeutettua etua vähemmistöosakkeenomistajien kustannuksella. Päätös ei siten ole yhdenvertaisuusperiaatteen vastainen.

Korkeimman oikeuden johtopäätös

42. Edellä esitetyn perusteella Korkein oikeus katsoo, että B Oy Ab:n hallituksen päätökselle suunnatusta osakeannista on ollut osakeyhtiölain 9 luvun 4 §:ssä tarkoitettu yhtiön kannalta painava taloudellinen syy eikä päätös ole ollut selvästi osakeyhtiölain 1 luvun 7 §:n yhdenvertaisuusperiaatteen vastainen eikä siten osakeyhtiölain 21 luvun 3 §:ssä tarkoitetulla tavalla mitätön. A Ky:n moitekanne on hylättävä.

Tuomiolauselma

Hovioikeuden tuomion lopputulosta ei muuteta.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Gustav Bygglin (eri mieltä), Ari Kantor, Mika Huovila, Päivi Hirvelä (eri mieltä) ja Tatu Leppänen. Esittelijä Ilkka Lahtinen (mietintö).

Esittelijän mietintö ja eri mieltä olevien jäsenten lausunnot

Esittelijäneuvos Lahtinen : Esittelijän mietintö oli kohtien 1 - 28 osalta Korkeimman oikeuden ratkaisun mukainen. Sen jälkeen mietintö kuului seuraavasti.

Osakeyhtiölain 9 luvun 4 §:ssä suunnatulle osakeannille asetettu edellytys yhtiön kannalta painavasta taloudellisesta syystä ei kuitenkaan tyhjene vain arviointiin annin merkityksestä yhtiön liiketoiminnalle. Arvioitaessa sitä, onko suunnatulle annille ollut lailliset edellytykset, on lisäksi tapauskohtaisesti tutkittava, onko suunnattu osakeanti kokonaisuutena arvioiden osakkeenomistajien yhteisen edun ja yhdenvertaisuusperiaatteen mukainen.

Kuten osakeyhtiölain esitöissä on todettu, osakkeenomistajien yhdenvertaisuus on yksi yhtiöoikeuden keskeisistä periaatteista ja sen päällimmäisenä tarkoituksena on suojata osakeyhtiön vähemmistöosakkeenomistajia. Yhdenvertaisuutta koskevalla osakeyhtiölain säännöksellä kielletään epäoikeutetun taloudellisen edun antaminen enemmistöosakkaalle vähemmistöosakkaan kustannuksella. Myös muotomääräyksen mukaan tehty, kaikkiin osakkeenomistajiin muodollisesti samalla tavalla kohdistuva päätös saattaa tosiasiallisten vaikutustensa takia olla yhdenvertaisuusperiaatteen vastainen. Yhdenvertaisuusperiaate suojaa vähemmistöosakkeenomistajia siten myös yhtiön hallituksen yhtiökokouksen valtuutuksen nojalla päättämässä suunnatussa osakeannissa. Lisäksi yhtiön hallituksen lojaliteettivelvollisuus yhtiötä ja viime kädessä kaikkia sen osakkeenomistajia kohtaan estää hallitusta toimimasta pelkästään tietyn omistajaryhmän etujen mukaisesti.

Asiassa on selvitetty, että B Oy Ab:n hallituksen suunnattua osakeantia koskeneen päätöksen nimenomaisena tarkoituksena oli osakeyhtiölain mukaisen lunastustilanteen synnyttäminen ja B Oy Ab:n yksityisen omistuksen poistaminen ennen suunniteltua B Oy Ab:n ja D Oy:n yhdistymistä. Tavoitteena oli, että ainoastaan julkisyhteisöt olisivat jatkossa yhtiön osakkeenomistajia. Tämä oli yhtiöiden fuusiosuunnitelman mukaan tarpeen, koska yhtiön omien osakkeiden hankkiminen vapaaehtoisin kaupoin ei onnistunut ja koska D Oy oli neuvotteluissa asettanut yksityisen omistuksen poistamisen sulautumisen ehdoksi. Suunnattua antia käytettiin siten B Oy Ab:ssa riidattomasti keinona puuttua osakkeenomistuksen jakautumiseen yhtiössä.

Yksikään osakkeenomistaja B Oy Ab:ssä ei omistanut lähellekään osakeyhtiölain mukaan osakevähemmistön lunastamiseen oikeuttavaa osuutta yhtiön osakkeista. Lunastamismahdollisuus ja -velvollisuus on osakeyhtiölain 18 luvussa asetettu yhtenäiselle taholle, lähinnä edesauttamaan konserninsisäisiä järjestelyitä, eikä oikeuksia ole annettu esimerkiksi yksissä tuumin toimiville osakkeenomistajille, kuten arvopaperimarkkinalain 11 luvussa. Julkisyhteisöt tarvitsivat siten koko osakekannan omistuksen saavuttamiseksi yhden yhteisen osakkeenomistajatahon saadakseen lain edellyttämän määräosuuden.

Yksityisten osakkeenomistajien osakkeiden lunastamiseen pyrkivät julkisyhteisöt olisivat ilman B Oy Ab:n myötävaikutusta ja ilman muiden osakkaiden suostumusta voineet siirtää osakkeenomistuksensa yhteiselle taholle eikä mikään ilmeisesti olisi estänyt ottamasta tähän mukaan toista sulautumiseen kaavailtua tahoa. Syy käyttää vaihtoehtona järjestelyssä suunnattua antia oli siten muun muassa välttää yhtiön yhtiöjärjestyksessä olevan lunastuslausekkeen tulemista sovellettavaksi, joka olisi saattanut hankaloittaa päämäärän saavuttamista. On syytä todeta, että lunastuslauseke oli osa B Oy Ab:n yhtiöjärjestystä, eikä siis yhtiön omistusjärjestelyä ulkoa kohdannut hankaluus. Näin ollen koko suunnattu anti näyttäytyy yhden osakkeenomistajaryhmän intressien toteuttamisen välineenä.

Itse anti oli lisäksi vaatimaton käsittäen vain puoli promillea yhtiön kaikista osakkeista ja äänistä. Uuden pääoman saaminen, noin 10 000 euroa, ei ollut annin tarkoitus, eikä ole uskottavaa, että näin vaatimattomalla annilla myöskään olisi tarkoitettu luoda sellaisia edellytyksiä sulautumista edeltävälle yhteistoiminnalle, jota voisi katsoa yhtiön kannalta painavaksi syyksi suunnatulle annille. Mitään välitöntä taloudellista painavaa syytä annille ei siten ollut, vaikka sen välillisesti osana laajempaa suunnitelmaa voitiin katsoa edistävän yhtiön toimintaa jatkossa.

Yhtiön toissijaiset taloudelliset tavoitteet jäävät kuitenkin annin pätevyyden arvioinnissa taka-alalle, kun suunnatun annin ensisijainen tavoite oli olla keino enemmistöä edustavan osakasryhmän kannalta mahdollisimman sujuvasti eliminoida yhtiön kehittämisessä hankalaksi koettujen osakkeenomistajien omistus yhtiössä.

Annin ollessa suunnattu enemmistöosakkaille myötämieliselle taholle, vähemmistöosakkailla ei ollut mahdollisuutta tulla osallisiksi välillisestikään annissa annetuista osakkeista, jotka siten käytännössä järjestelyn toisessa vaiheessa tulisivat enemmistöosakkaiden haltuun. Suunnattu anti on käyttökelpoinen keino yritysjärjestelyissä, joissa yhtiö itse on osapuolena. Suunnatun annin käyttämiseen yhtiön sisäisten valtasuhteiden järjestelemiseen ja etenkin silloin, kun niistä ei eri omistajatahojen välillä saavuteta yhteisymmärrystä, on sitä vastoin syytä suhtautua kielteisesti. Kun annista on ollut hyötyä vain niille osakkeenomistajille, jotka ovat omistaneet sen yhtiön, jolle anti suunnataan, yhtiön hallitus on tehnyt päätöksen, joka on ollut omiaan tuottamaan tietyille osakkeenomistajille epäoikeutettua etua toisten osakkeenomistajien kustannuksella. Yhtiön hallituksen päätös suunnata anti taholle, johon osakkeenomistajiksi tiedetään kelpuutettavaksi vain osa sen osakkeenomistajista eli julkisyhteisöt ja jonka tarkoituksena on toteuttaa muiden osakkeenomistajien eli yksityisten osakkaiden osakkeenomistuksen poistaminen, on siten selvästi yhdenvertaisuusperiaatteen vastainen. Yhtiön hallituksen päätös on myös loukannut vähemmistöosakkaiden luottamusta siihen, että yhtiön johto kunnioittaa päätöksenteossaan osakkeenomistajien yhdenvertaisuutta ja myös vähemmistön oikeuksien pysyvyyttä.

Edellä esitetyn perusteella Korkein oikeus katsonee johtopäätöksenään, että B Oy Ab:n hallituksen päätös suunnatusta osakeannista on ollut osakeyhtiölain 21 luvun 2 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla selvästi yhdenvertaisuusperiaatteen vastainen ja siten saman luvun 3 §:n perusteella mitätön. A Ky:n moitekanne on sen vuoksi hyväksyttävä.

Hovioikeuden tuomio kumottaneen ja B Oy Ab:n hallituksen suunnattua osakeantia koskeva päätös julistettaneen mitättömäksi.

Oikeusneuvos Hirvelä : Hyväksyn esittelijän mietinnön.

Oikeusneuvos Bygglin : Olen samaa mieltä kuin oikeusneuvos Hirvelä.